torstai 23. marraskuuta 2017

Ekokoulun harjannostajaiset

Ekokoulun työnjohtaja Tuomas Varonen kertoi uudessa työmaatiedotteessa harjannostajaisista otsikolla Hernekeittoa ja pannukakkua näin:

Tiistaina vietettiin Laukaan Ekokoulun harjannostajaisia. Harjannostajaiset pidettiin Laukaan Ekokoulun työmaalla; Ekokoulun ”sydämessä” A-lohkon ruokailusalissa. Harjannostajaisissa saimme nauttia lämpimästä tunnelmasta, hyvästä musiikista ja mielenkiintoisista puheista. Lisäksi vieraille tarjoiltiin perinteistä harjakaisruokaa: hernekeittoa ja jälkiruoaksi pannukakkua. Suuret kiitokset vielä kaikille harjannostajaisiin osallistuneille!
Kirjeessä oli myös pari kuvaa:

Suomen lippu johdatti kutsuvieraat harjakaistilaan; myös Laukaan
Ekokoulun maskotti Hapsu-hirvi oli mukana kemuissa.

Paikalla oli tottakai myös kunnanjohtaja Jaakko Kiiskilä.


Bongasin Instagramista toisenkin Ekokoulu-päivityksen: koulun opettajat olivat lokakuussa miettimässä Japa ry:n johdolla sitä, miltä kestävään elämäntapaan kasvattaminen Laukaan uudessa Satavuon koulussa voisi näyttää. Japa on jyväskyläläinen kestävää kehitystä edistävä yhdistys, jonka tavoitteena on saada kestävä elämäntapa osaksi asukkaiden arkipäivää.


sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Haastatteluista harjannostajaisiin

Viime viikko oli Laukaan Ekokoulun työmaalla hyvin työntäyteinen. Rakennusteknisiä töitä jatkettiin sisällä ja ulkopuolella tehtiin julkisivupaneloinnin viimeistelyä. Alkuviikosta tehtiin myös väestönsuojan tiiveyskoe. Torstaina pidettiin järjestyksessään kahdeksas työmaakokous. Työmaakokoukseen osallistuivat mm. rakennuttaja, valvojat, urakoitsijan edustajat, suunnittelijat ja käyttäjien edustaja.

Loppuviikosta työmaalla vieraili myös Talotekniikka-lehden toimittaja tekemässä juttua Laukaan Ekokoulun taloteknisistä järjestelmistä. Artikkeli tullaan julkaisemaan lähikuukausina.

Arkkitehti ja NCC:n työnjohtajat katselmoimassa 
Laukaan Ekokoulun julkisivua ennen työmaakokousta.
Kuva: NCC
Ekokoulusta kirjoitettiin myös tuoreessa Puulehdessä. Jutussa kerrottiin koulun erikoispiirteistä: se on modulaarinen ja muuntojoustava puukoulu, jonka rakennetta on tarkoitus soveltaa tulevaisuudessa muihinkin kohteisiin Suomessa ja toivottavasti myös ulkomailla.

Ekokoulun pääasiallinen rakennusmateriaali on kotimainen puu, jonka hyviä puolia ovat ekologisuus, kestävyys ja se, että se tasaa sisäilman kosteutta ja lämpötilaa. Koulun runko rakentuu ristiin liimatuista massiivipuuelementeistä. Puuta löytyy myös vesikatto- ja yläpohjarakenteista ja ulkovuorauksesta. Rakennus muodostuu kolmesta lohkosta, joista yhdessä toimii koulu ja päiväkoti, toisessa liikuntasali ja teknisen työn ja kuvaamataidon luokka. Kolmannessa lohkossa sijaitsee hallinto, keittiö ja tekniset tilat. Lohkot koostuvat moduuleista, joissa on sama mitoitusperiaate, minkä ansiosta niihin on tarvittaessa helppo tehdä toiminnallisia muutoksia. Moduuleja lisäämälä lohkojen kokoa voi laadentaa, mutta kouluun voidaan myös lisätä yksi kokonainen lohko. Lohkojen välissä on koulun sydän, jossa ruokaillaan ja esiinnytään. Vapaamuotoisessa tilassa on ikkuinoita kolmeen suuntaan ja opettajien toiveesta myös kiinteä näyttämö.

Koulun opetustilat on ryhmitelty solumaisesti siten, että solun keskellä on monikäyttöinen yhteistila, johon luokat on avattavissa ilmiöpohjaista tai teemallista oppimista varten. Koulusta löytyy myös pieniä "pesätiloja", joita tarvitaan etenkin nuorimpien oppilaiden kanssa. Osaan luokista integroidaan aineopetuksen varustus.

Tämän viikon työmaatiedote kerrottiin kuvien avulla:





Ensi viikolla Ekokoululla vietetään tärkeää virstanpylvästä, kun vuorossa ovat harjannostajaiset.
Se on talonrakennuksen perinteeseen kuuluva juhlatilaisuus, joka perinteisesti pidetään rakennuksen vesikattotöiden valmistuttua, kun rakennus on saatu suojatuksi sateelta. Harjannostajaiset järjestää tilaaja, joka kutsuu tilaisuuteen kaikki hankkeeseen osallistuneet, muun muassa rakennustyöväen ja suunnittelijat.

Lähteet:
Ekokoulun työmaatiedote, Tuomas Varonen, Työnjohtaja, NCC Building
Puulehti
Wikipedia