keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Ekokoulu-opettajat käyttäjäpalavereissa

Hapsu-hirvi ja Tuula Leppäkari
ottivat kaverikuvan
Tällä kertaa haastatteluuni pääsi Tuula Leppäkari, Savion koulun johtaja.

Hei Tuula! Olet kuulemma osallistunut Ekokoulun arkkitehti Tero Wémanin vetämiin käyttäjäpalavereihin. Keitä muita niissä on ollut mukana ja mitä palavereissa tehdään? 

Käyttäjäpalavereissa esitellään Ekokoulun suunnitteluprosessia. Niissä kerrotaan, mitä on tarkoitus seuraavaksi suunnitella. Siellä esitetään myös eri vaihtoehtoja, joihin toivotaan käyttäjien näkökulmaa. Käyttäjäpalavereihin osallistuvat Ekokouluun sijoittuvien päivähoito- ja opetuspalvelujen esimiehet ja työntekijöitä eri toimipisteistä.

Millaisiin asioihin Ekokoulussa te olette päässeet vaikuttamaan?

Olemme yhdessä arkkitehdin kanssa pohtineet oppimisympäristöjä eli Ekokoulun tiloja sekä niiden monikäyttöisyyttä. Tilatarpeen kartoituksesta alkaen olemme olleet eri vaiheissa mukana suunnittelussa oman perustehtävän lisäksi.

Millä mielin opettajat Ekokoulua odottavat? Entä oppilaat, joko he miettivät sitä, millainen Ekokoulusta tulee? 

Iloiten uudesta rakennuksesta tietenkin! Myös pohtien erilaisia ratkaisuja mahdollistaa motivoiva ympäristö kasvulle ja oppimiselle.

Lasten kanssa on mietitty Ekokoulun pihavälineitä jo alkusyksyllä. Savion koululla lapset kommentoivat asiantuntevasti suunnittelijan ehdotuksia. Johtavana ajatuksena on koululaisten pihan osalta myös kestävä kehitys, yhdessä tekeminen ja turvallisuus. Päiväkodin pihalle on taas omat vaatimuksensa ja päivähoidon väki on sitä suunnitellut.

Kiitos haastattelusta Tuula!

torstai 17. marraskuuta 2016

NCC:n Tapio Mattila kertoo Ekokoulun tuotantosuunnitelmista

Hapu-hirvi hymyilee kilpaa
Tapio Mattilan kanssa 
Otin yhteyttä NCC:n työpäällikkö Tapio Mattilaan, joka vastaa NCC:llä Ekokoulusta ja kyselin häneltä kuulumisia.

Olette tehneet viime aikoina Ekokoulun tuotantosuunnitelmia. Kerrotko niistä lisää, esimerkiksi sen, millaisia asioita suunnitelmaan kuuluu? 

Ekokoulun projektiin on laadittu projektisuunnitelma, jolla hallitaan hankkeen laadullista toteutusta. Projektisuunnitelman osa-alueita ovat esim. työturvallisuussuunnitelmat, riskiarviot, kosteuden hallintasuunnitelmat, Terve Talo-toteutuksen suunnitelmat, viestintäsuunnitelmat. Eli monia suunnitelmia on jo tehty, jotta varsinainen toteutus on heti alusta alkaen kontrolloitua ja hyvin hallittua.

Hankintaosastonnekin on tehnyt valmisteluja rakennuksen runkoon, maarakennukseen ja perustuksiin liittyen. Kerrotko niistä lisää? Onko esimerkiksi runkomateriaali jo valittu?

NCC:n hankintaorganisaatio on alustavilla suunnitelmilla pyytänyt tarjoukset rakennuksen maaurakasta ja perustusurakasta sekä tuoteosakauppana toimitettavasta rakennuksen rungosta. Näistä on saatu alustavat tarjoukset ja niiden vertailua tehdään parhaillaan. Valinnat kohdistuu aikanaan hankkeen kannalta parhaiten soveltuviin urakoihin ja kauppoihin eli ei siis välttämättä halvimpaan. Kokonaisedullisuus otetaan huomioon valintaa tehdessä. Kaikki hankinnat päätetään yhdessä Tilaajan eli Laukaan kunnan kanssa.

Olette myös määrittelemässä Ekokoulun tavoitehintaa. Miten se käytännössä tehdään? 

Tavoitehintaa määritettäessä lasketaan tämän hetkisistä suunnitelmista määrät kaikista tehtävistä ja materiaaleista, joita rakennustyössä tarvitaan. Nämä nimikkeet hinnoitellaan kustannusarvioon. Rakennuttajakonsultti tekee vastaavan kustannusarvion omasta näkökulmastaan omia kokemuksiaan hyödyntäen. Tämän jälkeen arvioita käydään yhdessä läpi ja vertaillaan saatuja määriä sekä niihin kohdistuvia kustannuksia. Jos poikkeamia löytyy niin kumpikin osapuoli tarkistaa laskelmansa ja korjaa arvioita tarvittaessa. Lopputuloksena syntyy yhteinen näkemys projektin kustannuksista. Sen perusteella sovitaan yhteisesti projektin tavoitehinta, mihin sekä tilaaja että projektinjohtourakoitsija kumpikin sitoutuvat.

Kiitos haastattelusta Tapio!

perjantai 21. lokakuuta 2016

Mitä kuuluu Ekokouluun?

Laukaan Ekokoulu on herättänyt kiinnostusta ympäri Suomea ja kauempanakin. Viime viikolla Laukaan kunnan rakennuttaja Pekka Mikkonen antoi tiistaina tilannekatsauksen Ekokoulun tilanteesta teknisen lautakunnan kokouksessa ja torstaina Hämeen ja Lahden Ammattikorkeakoulujen sekä ProAgria Etelä- Suomen organisoiman InfoMe- hankkeen myötä tulleille vieraille. Kaukaisimmat vieraat tulivat Afrikasta asti. Pekka pahoitteli sitä, että oli tehnyt esityksen vain suomeksi, sillä hän ei etukäteen tiennyt kansainvälisistä kuulijoista.

Pekan esitys:



Paikalla olivat mukana myös Ekokoulu-idean isä Antti Tourunen ja sivistystoimen johtaja Juha Tolonen, joka toivottaa oheisessa kuvassa vieraita tervetulleiksi.

Kuva: Mari Eronen, LAMK
Se, miten yritykset pääsevät mukaan Laukaan Ekokoulu -hankkeeseen on muuten herättänyt kysymyksiä. Asia riippuu tietysti yrityksestä, mutta projektinjohtourakoitsija NCC on laatinut hankintasuunnitelman, johon on kirjattu satoja hankintoja aikatauluineen. Jos haluaisit siis yrityksenne mukaan Ekokouluun, ota yhteyttä NCC:n hankintaorganisaatioon, yhteystiedot löydät tämän blogin Yhteystiedot-sivulta.

torstai 25. elokuuta 2016

Ekokoulu-valitus hylätty!


Hapsu-hirven ilme on kirkastunut!
Hyviä uutisia Ekokoulun ystäville: Hämeenlinnan 
hallinto-oikeus on päättänyt hylätä viime vuonna Ekokoulusta tehdyn valituksen. Päätös annettiin 19.8.2016

Laukaan kunnanhallitus katsoi jo joulukuussa 2015, että valitus on aiheeton.

maanantai 8. elokuuta 2016

Alkamassa Ekokoulun "syyslukukausi"

Hapsu-hirvi odottelee omenoiden
ja Ekokoulu-ideoiden kypsymistä
Hyvää elokuuta! Blogimme on ollut pitkään hiljainen, joten kyselin kuulumisia arkkitehti Tero Wémanilta ja Laukaan kunnan rakennuttaja Pekka Mikkoselta. Tero lähetti vastauksensa ennen kesälomaansa ja Pekka täydensi omat vastauksensa niiden joukkoon viime viikolla, joten siksi vastaukset tulevat nyt "kuin yhdestä suusta".

Hei Pekka & Tero! Miten Ekokoulun kevät sujui? 

Työntäyteisesti. Käyttäjien kanssa on haettu tarkennuksia tilaratkaisuihin, tontinkäyttöön ja pedagogiikkaan. Samaan aikaan olemme tutkineet rakennusteknisiä ja taloteknisiä vaihtoehtoja ja ratkaisuja.

Kevään aikana varmistui Ekokoulun tontti Vuonteen vanhan koulun vieressä, millaisia mahdollisuuksia se mielestänne avaa Ekokoululle?

Tontti on mainio. Alue on hyvin saavutettavissa ja liittyy pohjoisosastaan laajempaan reittien ja luonnon verkostoon. Rakentamisessa pyritään säilyttämään tontin puustoa ja aluskasvillisuutta mahdollisimman paljon. Perustamisolosuhteiltaan tontti on hyvä. Miinuksena tontti sijaitsee pohjavesialueella, joka estää maalämmön/-jäähdytyksen käytön.

Järjestimme useita tilaisuuksia kyläläisten ja koulun tulevien käyttäjien kanssa. Millaista palautetta niistä saitte? Mitä ajatuksia tilaisuudet teissä herättivät? 

Tilaisuuksista tuli hyviä virikkeitä jatkosuunnitteluun ja erityisesti paljon vahvistusta sille, että olemme suunnittelussa oikealla tiellä. Tilaisuuksien anti tulee näkymään lopullisessa rakennuksessa ja lähialueissa. Kiitokset kaikille osallistuneille!

Millaisia asioita olette Ekokoulu-hankkeessa viime aikoina pyöritelleet? 

Rakennuksen kokonaiskonseptia, tilaratkaisuja, materiaaliratkaisuja, järjestelmien integrointia kokonaisuuteen, aluesuunnittelua. Vielä ennen kesälomia virittelimme hiukan uusia muotoja rakennukselle.

Millaiselta Ekokoulun syksy näyttää, mitä asioita on tulossa? 

Suunnittelussa koittaa kiireisin vaihe ja rakentaminen alkaa limittyä suunnittelun kanssa. Isot linjat päätetään luonnoksien pohjalta ja siirrytään toteutussuunnitteluun. Heti alkusyksystä teemme päätöksen ekokoulun ulkoseinärakenteesta.

Onko teillä vielä terveisiä Ekokoulu-blogin lukijoille? 

Mukavaa loppukesää ja alkusyksyä kaikille! Jakakaa omat "älynväläykset" suunnitteluryhmän käytettäviksi! Käy kertomassa mielipiteesi.

PS. Ekokoulun ideointia mainostetaan nyt näyttävästi myös Laukaan uudistuneilla nettisivuilla.

torstai 16. kesäkuuta 2016

Ekokoulu vuonna 2030 pöllyyttää suomalaista jäykkää ja insinöörimäistä toimintatapaa

Saimme vielä toisen vierailubloggauksen Seijalta ja Tiinalta viime viikolla julkaistun bloggauksen jatkoksi. Toisessa kirjoituksessaan he miettivät, millaista Ekokoulussa on vuonna 2030. Kirjoituksessa esiintyvä "Satavuon koulu" -nimitys nousi esiin työpajoissa. En tiedä kuka sen alunperin keksi, mutta se on hauska ja nerokas, eli se voi viitata paitsi kylien nimiin: SAvio + TArvaala + VUOntee myös siihen, että koulu suunnitellaan sadaksi vuodeksi (SATAVUOtta).

Laukaan kunnanvaltuusto on päättänyt uudistaa perusopetuksen palveluverkkoa siten, että Tarvaalan, Savion ja Vuonteen koulujen toiminta päättyy, kun koulut yhdistetään aluekouluksi Vuonteelle, Ekokouluksi. Koulu 100 vuodeksi 100 oppilaalle. Muistelemme tässä kirjoituksessa tulevaisuutta - millaista on Satavuon koulun arki vuonna 2030. Kirjoitus pohjautuu osallistavan työskentelyn tuloksiin, joka toteutettiin Ekokoulukonseptin suunnitteluvaiheessa toukokuussa 2016. Kirjoittajat Seija Kiiskilä (Futures Garden ) ja Tiina Häkkinen (Majacca). 


Näyttökuva 2016-06-03 kello 9.00.10.png


Satavuon ekokoulubrändiä on monistettu ympäri Suomen, ympäri Euroopan aina Japaniin saakka. Se toimii nähtävyytenä ja kansainvälisten vierailujen kohteena. Satavuo on kestävän kehityksen edelläkävijä, jossa resurssiviisaus on mukana kaikessa toiminnassa. Voimme sanoa, että se on yksi Keski-Suomen vetovoimatekijä. Vierailijat ovat kiinnostuneet näkemään sekä itse rakennuksen pihapiireineen että kuulemaan ja oppimaan pedagogisista ratkaisuista, joiden ansiosta oppimistulokset kansainvälisissä vertailuissa ovat erinomaisia.

Konsepti on toiminut jo vuosia ja se on resilientti* kylien keskus, joka tarjoaa palveluja vauvasta vaariin. Kyläyhteisössä vallitsee osallistumisen ja jakamisen kulttuuri. Osallistuminen yhteiseen tekemiseen ja jakamiseen on luontevaa kaikilla tasoilla. Yhteisöllisesti on luotu erilaisia foorumeita niin kasvokkain tapaamiseen kuin virtuaaliseen kohtaamiseen. Ensimmäinen ajatus yhteisestä kylätorista syntyi jo perheillassa keväällä 2016. Tänä päivänä Satavuon tori houkuttelee kävijöitä viikonloppuisin ympäri Suomen. Käytössä on myös yhteisöllisiä digitaalisia palveluita yhteisen kehittämisen tueksi.

*Resilientti tarkoittaa tässä aktiivista toimijaa, joka on joustava ja reagoi muutoksiin ketterästi. 

Ekokoulun ympärille on muodostanut yrittäjäekosysteemi, josta ponnistaa vuosittain mm. nuorten start up -yrityksiä. On löydetty ratkaisu myös siihen, miten koulu voi toimia yrityksenä. Tämä on tehnyt mahdolliseksi sen, että pedagogisia kokeiluja voidaan toteuttaa tulorahoituksella.

Opettajasta yhteisöllisyyden valmentajaksi 


Perinteinen 2010 -luvulla toiminut opettajan rooli on muuttunut kohti yrittäjämäistä yhteisöllisyyden ja oppimisen valmentajaa. Opettajien vuorovaikutus ympäristön kanssa on arkipäivää ja kyläkulttuuri on elävää. Myös oppilaat ovat ovat rohkeasti yhteyksissä eri järjestöihin ja yrityksiin sekä oppilaitoksiin ympäri maapallon.

Toiminnan keskiössä on hyvinvoiva, onnellinen ja kekseliäs lapsi. Oppiessaan hän yhdistää luovasti teknologiaa ja tekemällä oppimista esimerkiksi koulun puutarhassa, ruokalassa ja lähimaatiloilla. Oppiminen on ilmiöpohjaista oppimista, jossa opiskellaan todellisen maailman ilmiöitä aidossa ympäristössä. Opettajat muistelevat hiukan hymyillen aikaa, jolloin yhdellä oppitunnilla keskityttiin vain yhteen aineeseen. Nyt esimerkiksi keittiövuorolla yhdistyvät luontevasti eri luonnontieteiden aihealueet.

Innovatiivinen tapa toimia 


Ekokoulubrändin onnistumisen edellytyksiä oli innovatiivinen hankintaprosessi sekä eri toimijoiden osallistaminen mukaan suunnitteluun ja kehittämiseen. Brändin luomisessa tuettiin kyläyhteisön yhteisöllisyyttä, luovuutta ja innovatiivisuutta jatkamalla vuoropuhelua käyttäjien kanssa koko rakentamisprosessin ajan. Oleellista oli se, että jalostettuja ideoita myös vietiin toteutukseen ja yrityksiä saatiin mukaan yhteisöön.

Rakentamisvaiheessa kiinnitettiin erityisesti huomiota rakennuksen energiatehokkuuteen, muunneltavuuteen ja viihtyisyyteen. Energiahuolto pohjautuu paikallisen bioenergian hyödyntämiseen monipuolisesti. Kiinteistön tuottama ylijäämäenergia on hyödynnetty kesäaikaan pihapiirin sähköautoradalla. Myös nämä ratkaisut loivat uutta yrittäjyyttä kylille.

Ekokoulukonseptin luominen haastoi ja haastaa edelleen Suomen jäykän ja insinöörimäisen toimintatavan sekä päätöksentekokulttuurin. Toteutuksessa haettiin konseptin kannalta mielekkäitä ratkaisuja. Suunnitteluvaiheessa voimassa olleet standardit esimerkiksi siivouksessa kyseenalaistettiin ja luotiin tarkoituksenmukainen ratkaisu palvelemaan Ekokoulua. Samoin johtajuudessa haettiin toimiva ratkaisu jaetun johtamisen mallille, jossa pedagogiikasta, hallinnosta ja kiinteistöstä vastaavat tekivät tiivistä yhteistyötä.

Sekä rakentamisessa että toimintatavoissa hyödynnettiin kekseliäästi teknologiaa, joka lisäsi tehokkuutta ja tuottavuutta, mutta ekokoulun teki kuitenkin lopulta mahdolliseksi tahto ja yhteisön inhimilliset ominaisuudet - kyky yhteistoimintaan ja verkostoituminen valittujen tahojen kanssa. Tulevaisuuden ennakoinnin avulla selkeytettiin monimutkaista maailmaa ja tuettiin muutokseen valmistautumista niin koulun käyttäjillä kuin sen rakentajilla.

torstai 9. kesäkuuta 2016

Terveisiä Valteri-koulu Onervasta

Jyväskylään on rakennettu mielenkiintoinen uusi koulu, jota käydään joukoin ihastelemassa. Kyseessä on Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin Jyväskylän toimipiste, Onerva. Heidän nettisivuillaan kerrotaan näin:

"Valteri-koulu Onerva on yksi kuudesta valtion ylläpitämän Valteri-koulun toimipisteestä. Erityiskouluna tehtävänämme on järjestää esi-, perus- ja lisäopetusta oppilaille, jotka näkemiseenkuulemiseen tai kieleen liittyvän vaikeuden vuoksi tarvitsevat erityistä tukea. Tarjoamme tarvittaessa myös asumispalveluja kauempaa tulevia oppilaita varten."
Koululla oli eilen avoimet ovet, mutta ensi viikolla Ekokoulun ihmisille järjestetään ihan oma kierros. Virtuaalikierrokselle pääset sinäkin vaikka heti:



Onerva syntyi, kun kaksi vanhaa koulua yhdistettiin. Kummassakin oli ollut sisäilmaongelmia, joten tammikuussa avatussa koulussa työskenteleekin ihmisiä, jotka alkoivat oireilla vanhoissa työpaikoissaan. Siksi puhtaus on hyvin tärkeää: koulussa ei saa kävellä ulkokengillä, ja paikkoja tuuletetaan huolella ja VOC-päästöjä seurataan.


Entisissä tiloissa oli käytössä yhteensä 18 000 neliötä, muuta uudessa koulussa neliöitä on vain 13 000. Tilankäyttö pitikin miettiä huolellisesti: miten tiloja voidaan käyttää monipuolisesti? Minuun teki vaikutuksen mm. tuossa videossa mainitut oppimisen portaat, historiaportaita koristivat mm. Nefertiti ja Martti Luther, matikkaportaissa opettaja voisi teettää liikunnallisia päässälaskuharjoituksia. Ekokouluun ei kai portaita ole tulossa, mutta ehkäpä tuota ideaa voisi käyttää jossain seinissä tai lattioissa?

Perinteisiä luokkahuoneita Onervassa ei ole, oppilaat käyttävät paljon padeja ja kiertävät "kotilähteeltä" ympäri taloa. Tiloissa oli käytetty kokolattiamattoja ja kun rullien päällä olevia tuoleja ja pöytiä liikutti, ääniä ei kuulunut. Suurin ongelma kouluissa onkin kuulemma melu, joten akustiikkaan oli kiinnitetty huomiota.

Eräs hauskimmista tiloista, joissa vierailimme oli matematiikan harjoitteluun suunniteltu huone, jossa oli kiipeilyseinä ja liukumäki ja kappaleita, joista sai rakennella. Kutsuva tila, vai mitä sanot?
Muu hankkeen väki menee tuonne siis ensi viikolla. Olisi kiva, jos tekin kertoisitte millaisia ajatuksia vierailu herätti ja mitä ideoita haluaisitte Ekokuluun tuoda.

Koska nuo tilat ovat noin modernit, niissä opettaminen eroaa paljon tavallisesta koulusta. Onervalla järjestetäänkin koulutuksia myös siitä, miten uudenlaisia oppimisympäristöjä käytetään. Seuraavan kerran tuollainen koulutus on tulossa syyskuussa, toivotaan, että joku Ekokoulun opettajakin tuonne pääsee ideoita hakemaan.


PS. Lisää Onerva-kuvia löydät Ekokoulun Instagram-tililtä.

tiistai 7. kesäkuuta 2016

Miten ekokoululaisia osallistettiin toukokuussa

Seija Kiiskilä ja Tiina Häkkinen vetivät toukokuussa työpajoja, joissa osallistettiin Ekokoulun käyttäjiä. He lähettivät yhteenvedon mukana myös oheisen infografiikan, jossa kerrotaan tarkemmin osallistamisprosessista ja sen tuloksista. Jos haluat nähdä sen suurempana, alkuperäinen löytyy täältä: https://magic.piktochart.com/output/14122812-ekokoulun-osallistava-suunnittelu .

    

torstai 2. kesäkuuta 2016

Innovointia ja yrittäjyyttä - millainen on Ekokoulun opetuskulttuuri?

Hapsu-hirvi yrittää karata lasten kanssa kesälaitumille.
Työpajapäivässämme oli 4 ryhmätyötä, joista kahdesta olen jo kertonut. Lopuissa käsiteltiin mm. Ekokoulun pihaa ja käyttöä, luovuutta ja sitä, miten siihen voidaan Ekokoulussa kannustaa. Opetussuunnitelma on menossa syksyllä uusiksi koko Suomessa, mutta Ekokouluun omaa opsia ei ole vielä ehditty suunnitella, joten nyt meillä ulkopuolisilla on hyvä aika kertoa omia ideoitamme koulun väelle.

Voisiko Ekokoulussa olla ns. startup-kulttuuri, joka kannustaa kokeilemaan ja iloitsee myös epäonnistumisista? Miten koulu voi tehdä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa tai miten yrittäjät voivat hyödyntää koulun tiloja? Miten lapsia voi kannustaa luovuuteen myös välitunneilla ja miten koululaisten tuotoksia tuodaan esille?

Katso nämä videot ja kerro sitten, millaisia ajatuksia ne sinussa herättivät. Rohkeimmat voiva kommentoida suoraan tähän blogikirjoitukseen, jotta muut voivat kommentoida niitä, mutta toki idealomakettamme voi yhä käyttää.


Kokeilukulttuurista ja epäonnistumisista puheenollen, minäkin olen tässä kokeillut uutta. Tähän mennessä olen tehnyt Ekokoulu-videoita lähinnä haastatteluina, mutta työpajapäivästä halusin kaapata teillekin päivän aikana lausuttuja ajatuksia ja ideoita. Mutta se, että tiivistää vartin puheen muutamaan minuuttiin on yllättävän vaikeaa, ainakin, jos yrittää selvitä hommasta mahdollisimman nopeasti. En siis taida näillä videoilla kuvaajan tai leikkaajan palkintoja saada, mutta jos saan teidät

a) katsomaan videot,
b) ajattelemaan niissä esiintuotuja asioita ja
c) vielä kommentoimaankin asiaa,

olen onnistunut tavoitteessani. :) Kokeilkaapa tekin jotain uutta tänään!

Nyt toivottelen hyvää kesälomaa kaikille tuleville ekokoululaisille. Työ hankkeen parissa jatkuu kyllä lähes koko kesän, joten blogi ei ihan vielä ole hiljentymässä.

maanantai 30. toukokuuta 2016

Suunnittelukokouksia ja ideoita iltakäyttöön


Viime viikolla uudella kokoonpanolla järjestettiin ensimmäinen suunnittelukokous. Mukaan pääsi Hapsu-hirvikin, joka tuttuun tapaansa tunki itseään kaikkiin kuviin. Jatkossa näitä kokouksia on tarkoitus olla kerran kuukaudessa ja nimestään huolimatta ne ovat ennemminkin suunnitelmien hyväksymispalavereja kuin suunnittelutilaisuuksia.

Myös Ekokoulun tulevilla opettajilla (eli Savion, Tarvaalan ja Vuonteen nykyisillä opettajilla) oli viime viikolla oma palaverinsa, jossa oli pohdittu uutta opetussuunnitelmaa ja vähän sitäkin, kenestä tulee uuden koulun johtaja.

Arkkitehti Tero Wéman esitti palaverissa huolensa: hän ei ole kuullut vielä kovin konkreettisia toiveita siitä, mitä koulun iltakäyttö olisi. Joten jos sinä haluaisit tulla iltojasi Ekokoululle viettämään, kerrohan pian mitä siellä haluaisit tehdä ja millaisella porukalla. Mitä konkreettisemmin osaat toivoa nyt, sitä paremmin tilat osataan suunnitella. Tällaisia ehdotuksia lomakkeellamme olemme jo saaneet:

Liikuntaa, kerhotiloja ja kokoustilat
Kerhoja, liikuntaa, kokouksia, juhlia.
Kerhoja, käsityöpiirejä, liikuntavuoroja, kokouksia (tiekunnat, kalastuskunnat, vesiosuuskunnat, metsästysseurat jne.), myyjäisiä, kirppareita...
Ehdottomasti kuntosali kyläläisten käyttöön. Kansalaisopiston kursseja iltaisin aikuisille. Koululaisille iltaisin kerhotoimintaa, erityisesti urheiluun liittyvää toimintaa. Pihaan leikkipuisto, jotta iltaisin vanhemmat voisivat tuoda pieniä lapsia leikkimään, ja voisivat samalla tavata toisiaan.
Pieniä tapahtumia, jumppaa ja seudun väkeä aktivoivaa toimintaa. Kirjastoauto ainakin saisi pysähtyä usein, jos ei tule pienkirjastoa.
Alueen asukkaat voisivat käyttää koulun ruokalaa juhlien ja muoden järjestämiseen, perheet voisivat tehdä yhdessä käsityötiloissa erilaisia askarteluprojekteja ja liikuntasalissa voisi olla koko kylän yhteistä liikuntatoimintaa.

Voit kommentoida lomakkeella tai blogin kommenteissa myös tätä videota, jossa Jouko Rossi kertoo mitä asioita Ekokoulun tilasuunnittelusta nousi esiin työpajapäivänämme, eli miten vaikka ilmastonmuutos tai mobiililaitteiden lataus on tarkoitus ottaa huomioon Ekokoululla:

maanantai 23. toukokuuta 2016

Pohditaan Ekokoulun rakennusteknisiä ratkaisuja

Mitähän Hapsu-hirvi velmuilee Teron kanssa?
Lupailin jo viime viikolle kuulumisia meidän työpajapäivästä, joka oli 12.5. Koosteen teossa menikin vähän odotettua pidempään, sillä asioiden tiivistäminen on (uskokaa pois) aikaavievää. Meillä oli siis iltapäivällä 4 ryhmätyötä, joissa Ekokoulua pohdittiin eri kanteilta. Kukin ryhmä antoi pohdinnoistaan vartin yhteenvedon ja sen yhteenvedon minä sitten leikkasin niin lyhyeksi, että te jaksatte katsoa sen. Se on nimittäin aika tärkeä juttu. Mehän pyydämme teiltä kommentteja Ekokouluun liittyen, mutta puhtaalta pöydältä saattaa olla vaikea keksiä, mitä sitä kommentoisi. Mutta kun pääsette kärpäsenä kattoon kuuntelemaan, mistä me oikein puhuimme, niin eiköhän teissäkin ala syntyä uusia ajatuksia.

Ensimmäisenä vuoroon pääsee teknisiä asioita pohtinut ryhmä, joten kuunnelkaahan mitä Juhani Koponen ja Tero Wéman puhuvat mm. seinistä, äänestä ja tilojen monikäyttöisyydestä ja siitä, miten oppilaat voivat tutustua teknisiin ratkaisuihin (siihen miten energia käytännössä syntyy) lasiseinien takaa.

Tähän mennessä olemme muuteen saaneet kuusi vastausta lomakkeellemme, jolla pyydämme teiltä ideoita.

Joku esitti tällaisen toiveen:
Rakennus tulisi rakentaa mahdollisimman perinteisellä tavalla, ei saisi käyttää muoveja seinissä, eikä hengittämättömia lateksimaaleja, ei lasikuituvillaa. Seinät hirrestä tai laidasta ja eristeeksi sahanpurua.
Mitäs sinä tahtoisit?

tiistai 17. toukokuuta 2016

Ekokoulun tontti on ratkennut!

Hapsu-hirvi kävi Ekokoulun tontilla
Viime viikolla kerroimme uutisen, jota te olette kärsimättömästi odotelleet jo varmaankin vuoden verran (ja me Ekokoulu-tiimissä toki myös): Ekokoulun tontti on vihdoin monien vaiheiden jälkeen selvinnyt!

Kuvasin torstaisen työpajamme jälkeen videon, jossa Mika Vornanen kertoo tontista suunnitteluporukalle. Ehkä te haluatte kuulla myös, mitä hän asiasta kertoi?

No olkoon menneeksi...


Ps. Ylellä oli eilen uutisia homekouluista ja ihmisten kouluhaaveista. Meillä on siitä onnellinen tilanne, että meitä pyyydetään haaveilemaan nyt, toivottavasti käytätte tilaisuuden hyväksenne :).

perjantai 13. toukokuuta 2016

Mitä pitää ottaa huomioon opetustilojen sisustuksessa?

Hapsu-hirvi kuunteli korvat hörössä Satu Aksovaaraa,
joka kertoi kokemuksia opetustilojen suunnittelusta.
Terveisiä Peurungasta! Kokoonnuimme sinne eilen aika isolla porukalla, johon kuului niin koulun suunnittelijoita, laukaalaisia opettajia kuin Laukaan kunnan edustajia käymään läpi perhe- ja kyläilloista saatua antia ja saamaan myös uusia ideoita. Aamupäivällä Satu Aksovaara JAMK:sta kertoi meille konkreettisia kokemuksiaan oppimistilojen suunnittelusta.

Satun tarinat tekivät vaikutuksen kaikkiin, etenkin arkkitehti Tero Wémaniin, joka totesi, että herätti kovasti luottamusta, kun Satu kertoi rohkeasti myös epäonnistuneista kokemuksista. Iltapäivällä jatkoimme samaa ideaa työpajoissa, joissa mietimme sitä, miten oppilaatkin saadaan oppimaan virheistään ja omaksumaan startup-maailmasta tuttu asenne: "moka on lahja".

Nostin osan Satun esittämistä kalvoista Ekokoulun Instagram-tilille, esimerkiksi tämän.

A photo posted by Laukaan Ekokoulu (@ekokoululaukaa) on

Koko esityksen näet tästä, kiitos Satulle uusista ajatuksista!


Laukaan EKOkoulu from Satu Aksovaara

Ensi viikolla kerron lisää siitä, mitä työpajassamme tapahtui. Siihen asti, heleää helluntaita!

keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Uusia Ekokoulu-ideoita kyläillassa

Terveisiä Savion koululta! Vietimme siellä maanantai-iltaa Ekokoulua porukalla ideoiden. Aluksi Mika Vornanen kertoi meille yhteenvedon Ekokoulun tilanteesta - ja paljasti meille jo tontin paikankin: Ekokoulu tulee nykyisen Vuonteen koulun välittömään läheisyyteen. Pnaikalla olijat tuntuivat olevan hyvin tyytyväisiä sijaintiin.

Sen jälkeen fasilitaattorit Seija Kiiskilä ja Tiina Häkkinen pistivät meidät mm. haaveilemaan siitä, millainen Ekokoulu voisi olla vuonna 2030 ja kertoivat millaisia asioita kyläilloissa ja kouluilla oli syntynyt. Sen jälkeen jakaannuimme neljään ryhmään, joissa mietimme pedagogiikkaa Tuula Leppikarin johdolla, pihapiiriä Tero Wémanin johdolla, koulukuljetuksiin liittyviä asioita Pekka Mikkosen johdolla ja yhteisöllisyyttä Mikan kanssa.

Kaunis sää saattoi hieman veroittaa porukkaa, mutta ei hätää, nyt sinäkin pääset osalliseksi iltaamme, sillä kuvasin pieniä pätkiä illastamme teille. Kaikki ideat eivät tietenkään videolle mahtuneet, mutta tärkein mahtui: ideointi ei suinkaan ole vielä ohi. Toivon, että saat ideoistamme uusia ideoita!



Käykää siis kirjaamassa ideanne tänne. Käymme läpi maanantain ideoita ja netissä jätettyjä ideoita huomisessa työpajassamme, mutta toki myös myöhemmin.

PS. Jos et ole vielä tilannut sähköposti-ilmotuksia Ekokoulun uusista blogipäivityksistä, tee se nyt! Blogin oikeassa sivupalkissa on kohta "Tilaa blogipäivitykset sähköpostiisi".

keskiviikko 4. toukokuuta 2016

Perheilloissa mietittiin Ekokoulua eri kulmista

Hapsu-hirvi on tällä viikolla päässyt tapaamaan perheitä, maanantai-iltana Tarvaalan koululla ja eilen Savion koululla. Perheillat koostuivat erilaisista toimintapisteistä, joissa Ekokoulua mietittiin eri kanteilta, esimerkiksi kahvi- ja mehupisteellä mietittiin koulun ruoka-asioita ja tulevaisuuden oppimiseen orientoiduttiin lisäty todellisuuden ja ihmisrobottiohjelmoinnin avulla. Illan vetäjät Seija Kiiskilä ja Tiina Häkkinen kertoivat eilisen tilaisuuden jälkeen, mistä oikein oli kyse:



Illat antoivat minulle sysäyksen perustaa Laukaan Ekokoululle ikioman Instagram-tilin. Tilille kerätään nyt tunnelmia hankkeen varrelta ja kunhan koulu otetaan käyttöön (todennäköisesti syksyllä 2018, katso päivitetty aikataulu), tarkoitukseni on luovuttaa tili opettajien käsiin, jotta kuulemme, miten arki uudessa koulussa alkaa sujua. Kahdessa vuodessa ehtii tosin tapahtua niin paljon, että ehkä Instagramia ei enää silloin käytetä. (Eli jos 2 vuotta tuntuu minusta pitkältä ajalta somessa, mitähän se sata vuotta sitten on, johon tässä hankkeessa tähdätään).



Aikuisia muistuttelin, että tästä blogista voi tilata sähköpostitiedotteet, jolloin saatte uusimmat kirjoitukset suoraan sähköpostiinne. Tilaus tehdään antamalla sähköpostiosoiten tuosta oikeasta sivupalkista löytyvään kohtaan.

A photo posted by Laukaan Ekokoulu (@ekokoululaukaa) on

Ja kuten Seija ja Tiina kertoivat, perheiltojen antia käydään läpi ensi viikolla, ensin kaikille avoimessa kyläillassa maanantaina Savion koululla ja sitten torstaina projektiporukalla.

maanantai 2. toukokuuta 2016

Laukaan Ekokoulun kyläilta


Noin vuosi sitten järjestimme ensimmäisen kyläillan, jossa kyläläiset ja Ekokoulun ihmiset kohtasivat vaihtamaan ajatuksia Vuonteen koululle. Tänään ja huomenna järjestämme tilaisuuksia Ekokoulun tuleville oppilaille ja heidän vanhemmilleen, mutta ensi viikolla on vuorossa jälleen avoin ja kaikkien kylien yhteinen kyläilta.

Laukaan Ekokoulun kyläillassa on tarkoitus vaihtaa ajatuksia ja ideoida erilaisia Ekokouluun liittyviä asioita. Tilaisuus pidetään maanantaina 9.5.2016 klo 17.30-20.00 Savion koululla (Puttolantie 211, Lievestuore).

Haluamme luoda yhteistä käsitystä tulevaisuuden Ekokoulusta ja sen ympärille rakentuvasta toiminnasta. Mistä kaikesta Ekokoulussa on kysymys? Mitä tulisi huomioida sen rakentamisvaiheessa? Nyt kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus tuoda esille huolia, unelmia ja ratkaisuja, myös sähköisesti: http://bit.ly/ekokoulu_ideat.

Illan aikana järjestettyihin työpajoihin osallistuvat myös rakennuttajan, suunnittelijan ja urakoitsijan edustajat. Ennen tilaisuuden alkua tarjoillaan kahvia klo 17.00, työskentely alkaa klo 17.30. Ilta toteutetaan yhteisöllisesti keskustellen ja työpajatyyppisesti työskennellen.

Työskentelyä johdattelevat Tiina Häkkinen / Majacca ja Seija Kiiskilä / Futures Garden.

Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille, eikä siihen tarvitse ilmoittautua. Tervetuloa! Jos et pääse paikalle, voit täyttää alla olevan lomakkeen. Sen täyttäminen ei vaadi kirjautumista. Kun olet valmis, paina Submit-nappulaa.

 

tiistai 26. huhtikuuta 2016

Ekokoulu-tapahtumia toukokuussa

Ekokoulu-projektissa on alkamassa tapahtumien kuukausi. Ensi viikolla pidämme perheiltoja Tarvaalan koululla (ma) sekä Tarvaalan että Vuonteen alueen ihmisille ja
Savion koululla (ti) saviolaisille, 17.30-19.30. Tietoa tapahtumista on tullut/tulossa alueen koulujen opettajien kautta ja tarjoilujen vuoksi heille kannattaa ilmoittaa tulostaa etukäteen.

Iltojen aikana eri toimintapisteillä ideoidaan, piirretään ja suunnitellaan Ekokoulua, minkä lomassa myös nautitaan kahvit ja mehut. Kuulin, että paikalla piipahtaa myös Hapsu-hirven kaveri Heimo-hirvi jututtamassa lapsia ja aikuisia. Jännittävää! Tapahtumia järjestävät Futures Gardenin Seija Kiiskilä ja Majaccan Tiina Häkkinen.

Kaikkien kylien yhteinen kyläilta taas järjestetään 9.5. 17.30-20.00, paikka ilmoitetaan myöhemmin. Samalla viikolla pidetään myös työpajapäivä (12.5.) hankkeen ydinryhmälle.

Laitan lisätietoa, kunhan kuulen itsekin enemmän!

Muoks.
28.4. tarkennettu tapahtumatietoja tuohon ylle.

torstai 24. maaliskuuta 2016

Ekokoulun arkkitehti ja urakoitsija valittu

Hapsu-hirvi toivottaa
hyvää pääsiäistä! 
Laukaan kunnan tekninen lautakunta kokoontui viime viikolla ja teki mm. Ekokouluun liittyviä päätöksiä. Laukaan Ekokoulun suunnittelee Arkkitehtipalvelu Oy ja projektinjohtourakoitsijaksi valittiin NCC Rakennus Oy. Hapsu-hirvi kiittää kaikkia tarjouksen jättäneitä ja onnittelee tarjouskisan voittajia. Pöytäkirjan löydät täältä.

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Ratkaisujen viikko alkoi!

Kerroin viimeksi siitä, että Ekokoulun hankinta eteni neuvotteluihin, minkä jälkeen tehtiin lopulliset tarjouspyyntöasiakirjat. Niiden pohjalta hakijat lähettivät tarjoukset kahteentoista mennessä tänään. Tarjouksia arvioidaan paitsi hinnan myös laadun perusteella. Arvioissa laatupisteiden osuus on suurempi kuin hinnan: suunnitteluryhmäläisillä 70% ja urakoitsijoilla 60%.

Se, ketkä tarjouskisat voittavat, selviää keskiviikkona, kun tekninen lautakunta kokoontuu, mutta asiasta voidaan tiedottaa vasta, kun pöytäkirja on tarkistettu, todennäköisesti ensi viikon alussa. Jännää!

maanantai 1. helmikuuta 2016

Ekokoulu-projekti etenee neuvotteluihin

Terve! Minulta on jo kylillä vähän kyselty, mitä Ekokoululle kuuluu. Marraskuun lopussahan Hilmaan laitettiin hankintailmoitukset ja jouluun mennessä saimme mukavasti hakemuksia,10 hakemusta suunnitteluryhmään ja 4 hakemusta projektinjohtourakkaryhmään. Joulukuussa kerroin, että Ekokoulu-hankkeen päätöksestä valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, mutta tammikuun 18. päivä kunnanhallitus päätti, että valituksesta huolimatta hankinta etenee ja tänään jatkoon valituille, 3 suunnitteluryhmälle ja kaikille 4 projektiryhmälle, lähetettiin lisätietoa neuvottelukutsusta ja heille annettavista ennakkotehtävistä.

Tapasin tänään Kuntalassa myös kunnanjohtaja Jaakko Kiiskilän, joka jätti meille videotervehdyksen Ekokoulun nykyisestä tilanteesta.