Näytetään tekstit, joissa on tunniste arkkitehtuuri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste arkkitehtuuri. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Haastatteluista harjannostajaisiin

Viime viikko oli Laukaan Ekokoulun työmaalla hyvin työntäyteinen. Rakennusteknisiä töitä jatkettiin sisällä ja ulkopuolella tehtiin julkisivupaneloinnin viimeistelyä. Alkuviikosta tehtiin myös väestönsuojan tiiveyskoe. Torstaina pidettiin järjestyksessään kahdeksas työmaakokous. Työmaakokoukseen osallistuivat mm. rakennuttaja, valvojat, urakoitsijan edustajat, suunnittelijat ja käyttäjien edustaja.

Loppuviikosta työmaalla vieraili myös Talotekniikka-lehden toimittaja tekemässä juttua Laukaan Ekokoulun taloteknisistä järjestelmistä. Artikkeli tullaan julkaisemaan lähikuukausina.

Arkkitehti ja NCC:n työnjohtajat katselmoimassa 
Laukaan Ekokoulun julkisivua ennen työmaakokousta.
Kuva: NCC
Ekokoulusta kirjoitettiin myös tuoreessa Puulehdessä. Jutussa kerrottiin koulun erikoispiirteistä: se on modulaarinen ja muuntojoustava puukoulu, jonka rakennetta on tarkoitus soveltaa tulevaisuudessa muihinkin kohteisiin Suomessa ja toivottavasti myös ulkomailla.

Ekokoulun pääasiallinen rakennusmateriaali on kotimainen puu, jonka hyviä puolia ovat ekologisuus, kestävyys ja se, että se tasaa sisäilman kosteutta ja lämpötilaa. Koulun runko rakentuu ristiin liimatuista massiivipuuelementeistä. Puuta löytyy myös vesikatto- ja yläpohjarakenteista ja ulkovuorauksesta. Rakennus muodostuu kolmesta lohkosta, joista yhdessä toimii koulu ja päiväkoti, toisessa liikuntasali ja teknisen työn ja kuvaamataidon luokka. Kolmannessa lohkossa sijaitsee hallinto, keittiö ja tekniset tilat. Lohkot koostuvat moduuleista, joissa on sama mitoitusperiaate, minkä ansiosta niihin on tarvittaessa helppo tehdä toiminnallisia muutoksia. Moduuleja lisäämälä lohkojen kokoa voi laadentaa, mutta kouluun voidaan myös lisätä yksi kokonainen lohko. Lohkojen välissä on koulun sydän, jossa ruokaillaan ja esiinnytään. Vapaamuotoisessa tilassa on ikkuinoita kolmeen suuntaan ja opettajien toiveesta myös kiinteä näyttämö.

Koulun opetustilat on ryhmitelty solumaisesti siten, että solun keskellä on monikäyttöinen yhteistila, johon luokat on avattavissa ilmiöpohjaista tai teemallista oppimista varten. Koulusta löytyy myös pieniä "pesätiloja", joita tarvitaan etenkin nuorimpien oppilaiden kanssa. Osaan luokista integroidaan aineopetuksen varustus.

Tämän viikon työmaatiedote kerrottiin kuvien avulla:





Ensi viikolla Ekokoululla vietetään tärkeää virstanpylvästä, kun vuorossa ovat harjannostajaiset.
Se on talonrakennuksen perinteeseen kuuluva juhlatilaisuus, joka perinteisesti pidetään rakennuksen vesikattotöiden valmistuttua, kun rakennus on saatu suojatuksi sateelta. Harjannostajaiset järjestää tilaaja, joka kutsuu tilaisuuteen kaikki hankkeeseen osallistuneet, muun muassa rakennustyöväen ja suunnittelijat.

Lähteet:
Ekokoulun työmaatiedote, Tuomas Varonen, Työnjohtaja, NCC Building
Puulehti
Wikipedia

torstai 2. kesäkuuta 2016

Innovointia ja yrittäjyyttä - millainen on Ekokoulun opetuskulttuuri?

Hapsu-hirvi yrittää karata lasten kanssa kesälaitumille.
Työpajapäivässämme oli 4 ryhmätyötä, joista kahdesta olen jo kertonut. Lopuissa käsiteltiin mm. Ekokoulun pihaa ja käyttöä, luovuutta ja sitä, miten siihen voidaan Ekokoulussa kannustaa. Opetussuunnitelma on menossa syksyllä uusiksi koko Suomessa, mutta Ekokouluun omaa opsia ei ole vielä ehditty suunnitella, joten nyt meillä ulkopuolisilla on hyvä aika kertoa omia ideoitamme koulun väelle.

Voisiko Ekokoulussa olla ns. startup-kulttuuri, joka kannustaa kokeilemaan ja iloitsee myös epäonnistumisista? Miten koulu voi tehdä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa tai miten yrittäjät voivat hyödyntää koulun tiloja? Miten lapsia voi kannustaa luovuuteen myös välitunneilla ja miten koululaisten tuotoksia tuodaan esille?

Katso nämä videot ja kerro sitten, millaisia ajatuksia ne sinussa herättivät. Rohkeimmat voiva kommentoida suoraan tähän blogikirjoitukseen, jotta muut voivat kommentoida niitä, mutta toki idealomakettamme voi yhä käyttää.


Kokeilukulttuurista ja epäonnistumisista puheenollen, minäkin olen tässä kokeillut uutta. Tähän mennessä olen tehnyt Ekokoulu-videoita lähinnä haastatteluina, mutta työpajapäivästä halusin kaapata teillekin päivän aikana lausuttuja ajatuksia ja ideoita. Mutta se, että tiivistää vartin puheen muutamaan minuuttiin on yllättävän vaikeaa, ainakin, jos yrittää selvitä hommasta mahdollisimman nopeasti. En siis taida näillä videoilla kuvaajan tai leikkaajan palkintoja saada, mutta jos saan teidät

a) katsomaan videot,
b) ajattelemaan niissä esiintuotuja asioita ja
c) vielä kommentoimaankin asiaa,

olen onnistunut tavoitteessani. :) Kokeilkaapa tekin jotain uutta tänään!

Nyt toivottelen hyvää kesälomaa kaikille tuleville ekokoululaisille. Työ hankkeen parissa jatkuu kyllä lähes koko kesän, joten blogi ei ihan vielä ole hiljentymässä.

perjantai 28. elokuuta 2015

Ekokoulun syyslukukausi alkoi

Hapsu-hirvi kävi Kuntalassa projektiryhmän kokouksessa
Hapsu-hirven ja Ekokoulun kuulumisia on kuulemma jo odoteltu. Viime viikolla aloitimme ensimmäisessä palaverissa syyskautemme, joka onkin aika jännittävä: työryhmämme työstää parhaillaan hankesuunnitelmaa, jonka perusteella valtuusto tekee päätöksen Ekokoulun rakentamisesta (tai rakentamatta jättämisestä). He saavat vertailtavakseen kolme vaihtoehtoa:
  1. Aluekyläkoulu, vanhan koulurakennuksen peruskorjaus ja laajennus 
  2. Aluekyläkoulu, uudisrakennus Ekokoulu-konseptilla 
  3. Aluekyläkoulu ns. perinteisessä uudisrakennuksessa
Tontista kysellään paljon ja se on kyllä yllättänyt meidät itsemmekin - emme helmikuussa osanneet lainkaan kuvitella, miten vaikeaa koululle olisi saada tontti. Asia on kuitenkin viritteillä ja toivon, että meillä on pian kerrottavaa asian tiimoilta.

Hankesuunnitelmaa siis tehdään, vaikkei tonttipäätöstä vielä olekaan. Jos valtuusto päättää, että Ekokoulu rakennetaan, täytyy odottaa, että tontti on selvillä, ennenkuin kilpailutus- ja hankintaprosessit voidaan aloittaa.

Arkkitehdillämme Tero Wémanilla on siis aikamoiset haasteet suunnitella rakennusta ilman tarkkaa tietoa tontista. Tiedossa on kuitenkin ihmismäärät, oppilaita 100 (maksimissaan 130), päiväkotiin 36 (maksimissaan 48) paikkaa. Kasvunvaran kanssa koululla olisi siis 178 paikkaa päiväkotilaisille ja oppilaille. Tällä viikolla opettajien kanssa on pidetty taas käyttäjäpalaveri, jossa he pääsivät kommentoimaan tuoreita suunnitelmia. 

Itse kerroin palaverissa, että blogimme kiinnostaa jo ulkomaita myöten. Jotta mm. Yhdysvalloista, Venäjältä ja Kiinasta tulevilla vierailijoilla olisi jatkossa enemmän luettavaa, tein heille englanninkielisen yhteenvedon Ekokoulusta.



Ensi viikolla hankesuunnitelmasta valmistuu uusi versio ja osa tiimistämme vierailee Oulussa Nova Schola Finlandia vertaisverkoston toisessa seminaarissa saamassa virikkeitä uudenlaisiin oppimisympäristöihin. Tarkoitus on järjestää Nova Schola -seminaari tänä syksynä myös Laukaassa.

keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Miten Ekokoulua suunnitellaan

Hapsu-hirvi seikkaili Vuonteen koululla
Toukokuun lopulla Arkkitehtipalvelun Tero Weman ja Anna-Liisa Tuoriniemi vastaanottivat opettajavieraita: Vuonteen koululta paikalla olivat Veli-Pekka Ala-Porkkunen, Paula Saranen ja Kaisa Liponen, Tarvaalan koululta Sirpa Pitkänen ja Savion koululta Anna-Kaisa Santanen, Jussi Vilhunen ja Tuula Leppäkari. Tero esitteli heille Ekokoulu-suunnitelmia. Kun vaihtoehtoja oli neljä, saatiin aikaan hyvää keskustelua siitä, millaiset asiat toimivat, mitkä eivät.

Tero kertoi koulun suunnittelusta myös Vuonteen kyläillassa kesäkuun alussa.


Opettajien toiveissa oli muun muassa
  • isot ikkunat (yhteys luontoon)
  • oma kotipesä pienille lapsille -pienemmät lapset tarvitsevat omaa rauhallista ja turvallista ympäristöä 
  • musiikkiluokka ruokasalin yhteyteen, jolloin sitä voisi hyödyntää erilaisissa tilaisuuksissa esitystilana tai kuorokorokkeena
  • katosmainen tila ulkona esim. liikuntatuntia varten. Katoksessa saisi olla riittävästi korkeutta, lamput piilossa ja se voisi sijaita erillään koulurakennuksesta. 
Opettajat kertoivat myös, ettei wlania hyväksytä kaikissa kouluissa, epäillään että se aiheuttaa levottomuutta lapsissa.

Haastattelin Veli-Pekkaa, Tuulaa ja Juha Tolosta Vuonteen kyläillan yhteydessä asian tiimoilta.


Suunnittelu jatkuu elokuussa, silloin toivottavasti jo tiedämme, mille tontille koulu tulisi sijoittumaan.

PS. Tein pikakatsauksen Hapsu-hirven keväästä.