Saimme vielä toisen vierailubloggauksen Seijalta ja Tiinalta viime viikolla
julkaistun bloggauksen jatkoksi. Toisessa kirjoituksessaan he miettivät, millaista Ekokoulussa on vuonna 2030. Kirjoituksessa esiintyvä "Satavuon koulu" -nimitys nousi esiin työpajoissa. En tiedä kuka sen alunperin keksi, mutta se on hauska ja nerokas, eli se voi viitata paitsi kylien nimiin: SAvio + TArvaala + VUOntee myös siihen, että koulu suunnitellaan sadaksi vuodeksi (SATAVUOtta).
Laukaan kunnanvaltuusto on päättänyt uudistaa perusopetuksen palveluverkkoa siten, että Tarvaalan, Savion ja Vuonteen koulujen toiminta päättyy, kun koulut yhdistetään aluekouluksi Vuonteelle, Ekokouluksi. Koulu 100 vuodeksi 100 oppilaalle. Muistelemme tässä kirjoituksessa tulevaisuutta - millaista on Satavuon koulun arki vuonna 2030. Kirjoitus pohjautuu osallistavan työskentelyn tuloksiin, joka toteutettiin Ekokoulukonseptin suunnitteluvaiheessa toukokuussa 2016. Kirjoittajat Seija Kiiskilä (Futures Garden ) ja Tiina Häkkinen (Majacca).
Satavuon ekokoulubrändiä on monistettu ympäri Suomen, ympäri Euroopan aina Japaniin saakka. Se toimii nähtävyytenä ja kansainvälisten vierailujen kohteena. Satavuo on kestävän kehityksen edelläkävijä, jossa resurssiviisaus on mukana kaikessa toiminnassa. Voimme sanoa, että se on yksi Keski-Suomen vetovoimatekijä. Vierailijat ovat kiinnostuneet näkemään sekä itse rakennuksen pihapiireineen että kuulemaan ja oppimaan pedagogisista ratkaisuista, joiden ansiosta oppimistulokset kansainvälisissä vertailuissa ovat erinomaisia.
Konsepti on toiminut jo vuosia ja se on resilientti* kylien keskus, joka tarjoaa palveluja vauvasta vaariin. Kyläyhteisössä vallitsee osallistumisen ja jakamisen kulttuuri. Osallistuminen yhteiseen tekemiseen ja jakamiseen on luontevaa kaikilla tasoilla. Yhteisöllisesti on luotu erilaisia foorumeita niin kasvokkain tapaamiseen kuin virtuaaliseen kohtaamiseen. Ensimmäinen ajatus yhteisestä kylätorista syntyi jo perheillassa keväällä 2016. Tänä päivänä Satavuon tori houkuttelee kävijöitä viikonloppuisin ympäri Suomen. Käytössä on myös yhteisöllisiä digitaalisia palveluita yhteisen kehittämisen tueksi.
*Resilientti tarkoittaa tässä aktiivista toimijaa, joka on joustava ja reagoi muutoksiin ketterästi.
Ekokoulun ympärille on muodostanut yrittäjäekosysteemi, josta ponnistaa vuosittain mm. nuorten start up -yrityksiä. On löydetty ratkaisu myös siihen, miten koulu voi toimia yrityksenä. Tämä on tehnyt mahdolliseksi sen, että pedagogisia kokeiluja voidaan toteuttaa tulorahoituksella.
Opettajasta yhteisöllisyyden valmentajaksi
Perinteinen 2010 -luvulla toiminut opettajan rooli on muuttunut kohti yrittäjämäistä yhteisöllisyyden ja oppimisen valmentajaa. Opettajien vuorovaikutus ympäristön kanssa on arkipäivää ja kyläkulttuuri on elävää. Myös oppilaat ovat ovat rohkeasti yhteyksissä eri järjestöihin ja yrityksiin sekä oppilaitoksiin ympäri maapallon.
Toiminnan keskiössä on hyvinvoiva, onnellinen ja kekseliäs lapsi. Oppiessaan hän yhdistää luovasti teknologiaa ja tekemällä oppimista esimerkiksi koulun puutarhassa, ruokalassa ja lähimaatiloilla. Oppiminen on ilmiöpohjaista oppimista, jossa opiskellaan todellisen maailman ilmiöitä aidossa ympäristössä. Opettajat muistelevat hiukan hymyillen aikaa, jolloin yhdellä oppitunnilla keskityttiin vain yhteen aineeseen. Nyt esimerkiksi keittiövuorolla yhdistyvät luontevasti eri luonnontieteiden aihealueet.
Innovatiivinen tapa toimia
Ekokoulubrändin onnistumisen edellytyksiä oli innovatiivinen hankintaprosessi sekä eri toimijoiden osallistaminen mukaan suunnitteluun ja kehittämiseen. Brändin luomisessa tuettiin kyläyhteisön yhteisöllisyyttä, luovuutta ja innovatiivisuutta jatkamalla vuoropuhelua käyttäjien kanssa koko rakentamisprosessin ajan. Oleellista oli se, että jalostettuja ideoita myös vietiin toteutukseen ja yrityksiä saatiin mukaan yhteisöön.
Rakentamisvaiheessa kiinnitettiin erityisesti huomiota rakennuksen energiatehokkuuteen, muunneltavuuteen ja viihtyisyyteen. Energiahuolto pohjautuu paikallisen bioenergian hyödyntämiseen monipuolisesti. Kiinteistön tuottama ylijäämäenergia on hyödynnetty kesäaikaan pihapiirin sähköautoradalla. Myös nämä ratkaisut loivat uutta yrittäjyyttä kylille.
Ekokoulukonseptin luominen haastoi ja haastaa edelleen Suomen jäykän ja insinöörimäisen toimintatavan sekä päätöksentekokulttuurin. Toteutuksessa haettiin konseptin kannalta mielekkäitä ratkaisuja. Suunnitteluvaiheessa voimassa olleet standardit esimerkiksi siivouksessa kyseenalaistettiin ja luotiin tarkoituksenmukainen ratkaisu palvelemaan Ekokoulua. Samoin johtajuudessa haettiin toimiva ratkaisu jaetun johtamisen mallille, jossa pedagogiikasta, hallinnosta ja kiinteistöstä vastaavat tekivät tiivistä yhteistyötä.
Sekä rakentamisessa että toimintatavoissa hyödynnettiin kekseliäästi teknologiaa, joka lisäsi tehokkuutta ja tuottavuutta, mutta ekokoulun teki kuitenkin lopulta mahdolliseksi tahto ja yhteisön inhimilliset ominaisuudet - kyky yhteistoimintaan ja verkostoituminen valittujen tahojen kanssa. Tulevaisuuden ennakoinnin avulla selkeytettiin monimutkaista maailmaa ja tuettiin muutokseen valmistautumista niin koulun käyttäjillä kuin sen rakentajilla.
